66 km, 5 h 15 min ja v..tu ihan finaalissa kotiin palatessa!!!!!!!!!!!!!!
Keli-ikkuna sattui taas täydellisesti kohdalleen - ennusteista huolimatta ei pisaraakaan vettä ja sonikkakin paistoi pitkiä pätkiä.
Haastavia polkuja oli taas tarjolla ihan loputtomiin - mutta kun ajotaito ja ennenkaikkea uskallus vaan pukata koviinkin paikkoihin periaatteella "kyllä se siitä menee / nousee - ei saa epäröidä hetkeäkään" . Minna oli kyllä välillä ihan yltä päältä ravassa, suopätkillä oltiin muutaman kerran napoja myöten mudassa => kai siinä ny loppu veto kovimmiltakin jätkiltä.
Reissun varrella mää rupesin ekaa kertaa myös säätämään Minnaa ei nipukoista, jossakin luki firm ja toisessa soft. Kummallisinta koko hommassa on se, että niillä säätämisillä oli ihan oikeesti vaikutusta peräpään toimivuuteen. Minnan takahaarukassa mulla on semmonen yx osa, jossa lukee Brain! Yks mun tämän hetkisen elämän parhaista jutuista on se, että jopa Setä sanoo olevansa kateellinen tosta Brainistä! Pitää joskus ottaa siitä oikein kuva tänne plookiin - on se niin vakuuttavan näköinen.
Viikon päästä tavoitteena tehdä reissu jo lauantaina, sit me haluttas päästä jonneki kisastudioon kattoon Jukolaa ja juomaan keikuu - tosi sporttista ku vetää keltamustan raitapaidan päälle.
Ens viikollakin (taas) kaikki on tervetulleita mukaan, teemana tulee olemaan "Taivaan Isä armahtaa, kunkut ei!"
Minnan ja Cannonballin herkkä hetki Ahvenisjärven kalliolla...

