lauantai 10. huhtikuuta 2010

"Suunnistuskausi" avattu ???

Miksi ihmisellä kannattaa olla ystäviä? Tämä perustavaa laatua oleva kysymys tulee monelle aina tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi kun tajuaa, että aktiivisia treenivuosia on edessä enää rajallinen määrä. Sit ku ei enää pysty treenaamaan, niin on käytännössä kuollu - niin se vaan menee.

Mut sit takasin em kysymykseen ja mun tulkintaan asiasta: ystäviä kannattaa olla siksi, että niiltä voi ja kannattaa lainata kaikkee semmosta kivaa, mitä itse tarvii, muttei jaksa & kerkee hankkia!

Kuvassa hyvät esimerkit:
* Tasapainolauta on Sedän vaimolleen joululahjaksi ostama "rakkauslahja" (=> vahvistaa mm lantiopohjan lihaksia..), vaimon vastustuksesta huolimatta se on nyt täällä mun käytössä. Mulla ei kyl oo mitään tarvetta vahvistaa lantionpohjaa, mutta polvelle tuo tekee gutaa... ;)
* Polku-ergo on Juuston itselleen monen vuoden säästämisen tuloksena muutama kuukausi sitten hankkima haitekkivärkki. Helevetin kallis muuten, kattelin netistä! Polskuttelin äsken eka treenin - iha n huikee peli - ohjelmista pysty valitsee jonkun legendaarisen pätkän esim Lanzarottelta ja sit siinä näytössä näkyy jotain wattimääriä & treenin kesto ja ihan everything. Mää valitsin sieltä yhen puolen tunnin pätkän, tais olla Ouninpohja tai joku ja lähin jopoileen!!! Puolen tunnin päästä oli ihan varmaan samanlainen viilis ku Veikka Gustafssonilla viime kesän Tour de Fränssin maalissa ( tai joku veikkanen - kova - jätkä - se - oli -..)
* Paita, pyyhkeet lattialla ja ennenkaikkea tuo punkkuleka on omia!!!!

Palaan tohon otsikkoon "Suunnistuskausi" avattu? => mä tulkitsen sen silleen, että kun on eka kertaa tuo KooVeen paita päällä, niin siitä se lähtee. Haikeena muistelen viime vuotta, kun näihin aikoihin oltiin Raaka-Arskan kanssa menossa aamulla Raumaa kohti yhteiseen leiri- /kisaviikonloppuun Äijä & Nöösiporukan kanssa. Kumpaakin v...ti ihan saatanasti, että mikä on ollu se mielenhäiriö, ku lupautu leirille muka jonkun seurahengen tms syyn takia. Siitä lähti kuitenki liikkeelle mun kaikkien aikojen aktiivisin kisakausi ja heti podiumpaikoilla kahteen kertaan Rauman kevätkansallisissa.

Nyt on tilanne hiukka erilainen:
* Pöllööljyketola v..uilee pohjosesta lähes päivittäin! Hiihtää siellä Lapponian Karrahuikosta ja Saamiskirace-randonneeta. Jätkä on ajanu yksin yli tuhat km suuntaansa hävitäkseen jollekin Newmannille!!! Ja jotkut pitää mua addiktina ????
* Sedälle kun yritin soitella treenaamisesta, niin se vastas Roomasta!!!??? Se on jollakin yhdistetyllä parisuhde- & suunnistusmatkalla Italiassa??? Kai sitä nyt puolenvuosisadan takia voi mamman kanssa lähtee kahestaan reissuun, seuraavan kerran sitte 2060...
* PervoArvo lähetti Kotirastin välissä jonkun v..un laskun, jonka maksamisen yhteydessä pitäs osata arvioida, montako kisaa meinaa tulevana kautena juosta (tai ainakin startata...) => en aio kyllä maksaa yhtään mitään, ennenku olis edes teoreettisia mahkuja ottaa juoksuaskelia!

Työt on kyllä ihan hanurista, 6 viikkoa tuli täyteen ja pomo otti puhutteluun toissapäivänä? Mää tietty aattelin, että noni seonsiinä eimuuta ku koeajan mahkut käyttöön ja kohteliaat lauseet, et meillä ei nyt oikein oo käyttöä sun osaamisprofiilille jne... Yllätys oli totaalinen, ku se rupeski ehdotteleen, et tää ny näyttää ihan hyvältä jne. Sit met lyötiin kättä päälle uuden diilin muodossa, en mää niistä tehtävistä mitään ymmärtäny, mutta kokeneena neuvottelijana puhuin kuitenkin itselleni tuplalounarit ja yhen hiihtoviikon marrasjoulukuun vaihteeseen...

Käsittämättömintä tässä viimesen kuuden viikon jaksossa on ollu se, että käytännössä pelkissä fysioterapioissa käynnit, kotonajumppailut, punkun vetäminen ja typerien töiden kanssa painiskelu on johtanu tilanteeseen, että paino on alempana kuin koko keväänä???

Such is life - and it gets sucher and sucher everyday!

torstai 1. huhtikuuta 2010

KARMEA TOTUUS PALJASTUU !

Pitkään olin sitä mieltä, että pitäisin tämän totuuden hautaan asti etten vaan murentaisi Tour De Tampereen sankareiden, Sedän ja Joukon, psyykettä.

Joku tietysti päättelee, että omaa pettymystään se Kunkku nyt purkaa. Ei jaksanu hiihtää edes Tourin lyhennettyä versiota läpi - hitto mikä luuseri!

Mun kannalta yrityksessä oli mukavaa se, että uutena Randonneerookie-ehdokkaana Pervo-Arvo uskaltautui mukaan. Erityisesti mulla, mutta luulen että kaikilla oli tosi hauskaa seurata tämän tulokkaan suksisekoiluja ymym. Kova jätkä on, jos joskus vielä uskaltautuu uudestaan matkaan;)

Ennen kuin uskalsin paljastaa oheisen kaiken puhuvan totuuden, lähetin oheisen träkin aitouden varmistettavaksi Garmiinin pääkonttoriin. Vastaus oli B-näytteenkin tutkimisen jälkeen tyly: träkki pitää paikkansa +- 2 m tarkkuudella koko pitkän päivän aikana.

KARMEA TOTUUS ON SIIS: Kukaan ei kiertänyt läpi kaikkien aikojen ensimmäistä Tour De Tamperetta - ei kukaan. Homma lähentelee jo Miedon Lake Placidin tappiota tai Carlos Saintsin MM-tittelin menetystä 100 metriä ennen viimeisen kisan maalia!!!

Ihmeellisintä tässä sääliäkin herättävässä tapauksessa on mielestäni tuo loppumetreillä Pyynikin ylityksen yhteydessä tapahtunut "kaikkien pummien äiti". Setä, tuo arvostamani suunnistaja- roolimalli, on kokenut täydellisen blackoutin. Ensin 45 asteen suunnastusvirhe selkeästä auringonlaskusta!!! ja vieläkin selkeämmästä Pyynikin harjun korkeusprofiilista ja sit hätäännyksissä tehdyt korjausyritykset ovat johtaneet lopputulemaan, jossa poijaat hiihtää Pyynikkiä 180 astetta väärään suuntaa alamäkeä kohti Pyhäjärveä

Liekö väsymys vai mikä ollut syynä, mutta träkin mukaan pallo on ollut ihan v..tu totaalisen hukassa viimesen tunnin aikana. Mä jouduin tästä kärsimään istumalla autossa Särkäniemessä oottamassa näitä sekopoltseja;) Kaikki tää siitä huolimatta, että olin antanut selkeät ohjeet edellisessä huoltopisteessä Pirkkalaistorilla, jolloin mukana oli vielä kolmantena keskeyttämiseen alentunut mukakestävyysihmekauppila.

Tourin "ympyrän sulkeutuminen" oli siis kiinni tarkalleen 178 metrin pätkästä! Lopulta mä kuitenkin uskon, että nuo viime hetkellä seonneetkin ovat tyytyväisiä totuuden paljastuttua. Päästään ensi vuonna uuteen yritykseen samalta viivalta.

Tää oli nyt siis elämäni viidesplooki, kummasti vilahti kuukausi edellisestä. Selvyyden vuoksi voin rauhoitella kaikkia niitä tämän plookin lukemiseen aikaansa tuhlaavia, että punkkua on kyllä menny ihan entiseen malliin. Hiihtäminen romahti Pinsiön Tuisku-Randonneen jälkeisiin sivuvaikutuksiin siten, että käytännössä lopetin "liioittelupäiväkirjan" (= sedän nimitys mun harjoittelupäiväkirjalle!) pitämisen. Suksitut kilometrit on viimesen viiden viikon aikana katsottavissa kaikki Garmiinista => 142 km.

Eli v..tuiks meni tämäkin hyvin alkanu kausi, mutta siitä lisää seuraavassa hiihtokauden loppuyhteenveto plookissa.

Tää Albalin 2004 punkku on kyllä sairaan hyvää, onneks ostin kaks pottuu;)